KOHTAAMISIA HEVOSEN EHDOILLA

TERVETULOA TEAM HEVOSILON SIVUILLE!

Täältä löydät tietoa positiivisen vahvisteen (R+), lähinnä ruokapalkinnon, käyttämisestä hevosen kouluttamisessa käytännöllisellä, toimivalla ja eettisesti kestävällä.

TUNNELMA & TEKNIIKKA

Team hevosilo on erikoistunut opettamaan ja valmentamaan ruokapalkinnon käytön tekniikkaa hevosen kouluttamisessa. Ruokapalkinto on hyvä käytöksen vahviste niin ratsailta, maasta käsin kuin arjen hoitotoimissa. Tunnetila vaikuttaa kaikkeen oppimiseen, joten iso osa kouluttamista on tunnetilan tunnistamista, siihen reagoimista ja sen muuttamista. Asioista tehdään miellyttävää ja kannattavaa, pelottavista asioista tehdään kivaa tai vähintäänkin yhdentekevää. Tehdään asioista hevoselle haluttavia.

HEVOSILO TIIMI

Aino Koivukunnas, eläintenkouluttaja EAT, (vas) ja Fanni Martinoja

YHTEYSTIEDOT

Aino Koivukunnas
0407096452
hevoskoulutus@iloteho.fi

Aino antaa ruokapalkan ratsailta

KESKEISIÄ OPPIMISEEN LIITTYVÄT TERMEJÄ

Klassinen ja operantti ehdollistuminen

Klassinen ehdollistuminen (sama kuin respondentti oppiminen) tarkoittaa kahden alunperin toisiinsa liittymättömien asioiden yhdistymistä eläimen mielessä (pätee myös ihmisiin) kun ne tapahtuvat samanaikaisesti tai toistuvasti peräkkäin. Nämä asiat tapahtuvat ilman eläimen omaa aktiivisuutta asiassa. Tästä esimerkkinä on ns. Pavlovin koirat. Pavlov oli tutkija, joka kokeili mitä tapahtuu, kun koirat ruokailun yhteydessä kuulevat aina myös tietyn äänimerkin. Kun tätä oli toistettu useita kertoja, lopulta koirilla alkoi sylkieä erottua jo pelkän äänimerkin kuultuaan. Tätä hyödynnämme kun käytämme äänimerkkiä ajoittamaan ruokapalkinnon. Äänimerkin (naksaus kielellä tai lyhyt sana, kuten esim. ”Jes”) hevonen kuulee juuri sillä hetkellä, kun hän tekee ihmisen haluamaa asiaa. Ruoka tulee sitten pienellä viiveellä, mutta hevonen tietää sen jo olevan tulossa.

Näin pääsemme operantin ehdollistamisen eli tekemisen seurauksista oppimiseen. Hevonen oivaltaa nopeasti, että juuri se asia, mitä hän teki äänimerkin kuultuaa, kannattaa tehdä uudestaan. Näin hevonen oppii itse aiheuttamaan itselleen palkinnon. Hevonen oppii systeemin, missä on ennakoitavuutta ja hallinnan tunnetta. Tämä rauhoittaa hermostoa ja luo näin hyvän tunnelma yhteiseen tekemiseen. Operantisti hevonen oppii kyllä myös välttämään ikäviä seurauksia, mutta silloin tunnetila ei ole yhteiselolle suotuisa.

Vahviste

Jos hevosen toiminta johtaa johonkin yksilön kannalta kannattavaan, käytös vahvistuu. Jos toiminta johtaa johonkin ikävään (tai merkityksettömään), käytös heikkenee tai sammuu kokonaan. Hevonen osaa yhdistää käytöksen ja sen seuraukset.

R+ = Postiviinen vahviste (jotain, mitä eläin tavoittelee ja haluaa tulee tilanteeseen. Plus = lisätään jotain) Positive Reinforcement
R- = Negatiivinen vahviste (paineen myötäys. Miinus tarkoittaa, että vähennetään jotain) Negative Reinforcement
P- = Negatiivinen rankaisu (Palkintomahdollisuuden pois meneminen. Esim. ihminen, jolla on namit, menee kauemmaksi) Negative Punishment
P+ = Positiivinen rankaisu (Lisätään tilanteeseen jotain ikävää, usein pelkoa tai kipua aiheuttavaa) Positive Punishment

________________________________________________________________________________________

HEVOSEN HYVINVOINTI JA TERVEYS

Kaikki ongelmakäytökset eivät ole ensisijaisesti koulutuksella ratkaistavissa. Moni ongelma on lähtöisin hevosen elinolosuhteista ja kivusta. Nämä molemmat voivat aiheuttaa säpsyilyä, sinkoilua, levottomuutta, puremista, potkimista ja muuta aggressiivista käytöstä. Tavallisimpia käytösongelmia aiheuttavia vaivoja ovat suun terveyteen liittyvät ongelmat, vatsahaava, hiekkakertymä, selkävaivat ja jalkojen ongelmat. Kivun ja sairauden hoitaminen on aina ensimmäinen asia, mistä tulee pitää huolta. Vaikka kivun aiheuttajaa ei löydettäisikään, voidaan käytöksen ja ilmeiden perusteella kuitenkin tunnistaa kivun läsnäolo.

Kipua on syytä epäillä, jos hevosen käytös muuttuu: joko äkillisesti tai pikkuhiljaa. Hitaat muutokset on joskus vaikeampi havaita, mutta usein huomataan käytöstä, jota ei joskus ennen ilmennyt. Kipua epäiltäessä on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin. Joissain tapauksissa hieronta tai fysikaaliset hoidot voivat auttaa hevosta. Valmentaja voi tehdä yhteistyötä eläinlääkärin kanssa hevosen kuntoutuksessa ja voimme suunnitella yhteistyössä esim. hevoselle sopivan kuntoutusohjelman. Myös hoitotoimenpiteitä on hyvä harjoitella. Esimerkiksi silmätippojen laittaminen, suun huuhtelu tms. asiat on hyvä opettaa hevoselle niin että toimepiteet sujuvat kaikkien kannalta sujuvasti ja turvallisesti.

__________________________________________________________________________________________

POSITIIVINEN VAHVISTE HEVOSEN KOULUTTAMISESSA

Ruokapalkinto on paras positiivinen vahviste hevosen systemaattisessa kouluttamisessa. Rento hevonen syö herkkuja mielellään ja rauhallisesti. Jos hevonen ei syö herkkuja, hän jännittää liikaa, ja se on tärkeää informaatiota hevosen tunnetilasta. Rapsutus on joskus hyvä vahviste, jos hevonen siitä kovasti nauttii ja ihminen jaksaa rapsuttaa tarpeeksi tiuhaan. Usea tapaamani hevonen on jännittänyt ihmisen kosketusta, joten silloin rapsutus ei todellakaan toimi. Rapsutuksesta nauttiminen on yksilö- ja tilannekohtaista. Ruokapalkinnon avulla hevonen oppii nopeasti. Myös ne asiat, mitä et tarkoittanut opettaa. Siksi ruokapalkinnon käyttäsessä on opeteltava täsmällisyyttä, oikea-aikaisuutta ja oltava tarkkana siitä mitä käytöstä haluaa vahvistaa. Muuten tulee helposti näykkiviä tai tuuppivia hevosia. Nämä hankaluudet saa kuitenkin ratkaistua opettelemalla kouluttamisen tekniikkaa ja hevosen mielentilan (ja mahdollisten kipujen) tunnistamista. Jos haluat oppia lisää positiivisen vahvisteen käyttämisestä tai sinulla ei ole vielä kokemusta ruokapalkinnon käyttämisestä, tai olet saanut huonoja kokemuksia sen käyttämisestä, kannattaa ottaa yhteyttä ja harjoitellaan yhdessä lisää.

__________________________________________________________________________________________

TIEDON SOVELTAMINEN KÄYTÄNTÖÖN

Eläintutkimus on kehittynyt merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Nyt on tarjolla paljon tietoa hevosesta eläimenä, hyvinvoinnin kannalta merkittävistä tekijöistä ja oppimisen mekanismeista. Tieto muuttuu taidoksi kuitenkin vasta, kun sitä sovelletaan käytäntöön. Ota yhteyttä, jos tarvitset tukea teoriatiedon soveltamisessa hevosen käytännön elämään.

__________________________________________________________________________________________

MYÖTÄTUNTO HEVOSEN KOULUTTAMISESSA, VALMENTAMISESSA JA RATSASTUKSESSA

Tavoitteeni on tuoda hevosmaailmaan enemmän myötätuntoa sekä ihmisten kesken että hevosta kohtaan. Se tekee hyvää meille kaikille.

”Myötätunto ei ehkä ole tässä ja nyt nopeasti tarkasteltuna tehokkain ja tuloksekkain tapa elää, mutta se tuottaa lopulta eniten hyvinvointikertymää. Ja vähiten hyvinvointitappiota.”

”Ystävällisyys ja syvä tietoisuus omasta ja kaiken muun elollisen kärsimyksestä ja rohkea itseä säästämätön pyrkimys lievittää omaa ja muiden elollisten kärsimystä on välttämätön tasapaino sille, että me tavoittelemme, kilpailemme, innovoimme, uudistamme ja juoksemme ja ulosmittaamme.”
– J. Sarasvuo

MYÖS EETTISYYS ON ASIA, MITÄ ON HYVÄ POHTIA: MITÄ SE TARKOITTAA TEKEMISENÄ?

Eettisyys tarkoittaa sitä, että asia on totta, hyvää ja kaunista.

• Totta: Asia on totta, kun se on todellista tässä maailmassa.
  Perustuu kokemukseen tai tutkimukseen. Hevosen kouluttamisessa esimerkkinä oppimisteorian tuoma ymmärrys hevosen oppimisesta.
• Hyvää: Asia on hyvä, kun se on hyödyllistä.
  Kouluttamisen ja valmentamisen on oltava hyödyllistä asiakkaan ja hevosen näkökulmasta. Asiat etenevät ja ongelmallisiin tilanteisiin saadaan aikaa sellaisia muutoksia, että uusia oleellisia ongelmia ei synny.
• Kaunista: Kaunista on se, mikä tuottaa lisää harmoniaa.
  Ihmisen ja hevosen yhdessäolo on parhaimmillaan rauhallista, rauhanomaista, toista kuuntelevaa ja yhteistyö sujuu saumattomasti. Harmoniaa luo rentous ja luottamus. Se, että saa ilmaista, kun on asiaa.

MITEN ERI KOULUTUSTAVAT EROAVAT TOISISTAAN?

Kouluttamisen tavat eroavat mm. siinä, kuinka tärkeänä pidetään hevosen kokemusta ihmisen kanssa työskentelystä. Suurin erottava tekijä eri koulutustilanteiden välillä on hevosen jännittymisen ensi merkkien tunnistaminen, sekä se, säädetäänkö tekemistä näiden havaintojen perusteella. Tavoitteena on oppia tunnistamaan hevosen jännittymisen pienet ensimerkit, ja sopeuttaa omaa toimintaa niin, että jännitys pienenee, ei kasva. Tämä edellyttää myös myötätuntoa hevosta kohtaan, hevosen mielipiteen kuuntelua sekä hevosen hyvinvoinnin tärekyttä omissa valinnoissa. Tämän käytännön toteutukseen vaikuttavat osaaminen, tahtotila sekä prioriteetit.

Minulle hevosen kokemus on ensisijainen asia. Kahdesta syystä:

1) Hevosen hyvinvointi on itseisarvo itsessään.
2) Kun hevosen näkökulma otetaan huomioon, on tekeminen on myös ihmiselle turvallisinta ja nautittavaa.

Jos laitat hevosen ahtaalle, se voi tulla silmille. Jos ei heti, niin myöhemmin. Ja usein hyvästä syystä. Sellaiset onnettomuudet ovat turhia.
Älä usko niitä, jotka sanovat, että hevonen on kokonsa takia pakko laittaa ahtaalle. Ei ole.
Katso hevosta niin ymmärrät. Hevonen on rauhaa rakentava eläin, joka haluaa pitää itsensä turvassa ja saada hyvän yhteyden sinuun.